Kirja etenee päivän kerrallaan ja Seppänen kertoo tuntemuksistaan alkoholittoman elämän tiellä. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi pientä lasta.
Alkoholi eri muodoissaan on kuulunut työn ohella lähes jokapäiväiseen elämään kymmenien vuosien ajan.
Ei alkoholipitoista olutta työpäivän jälkeen kavereiden kanssa, ei saunan jälkeen, ei grillijuhlissa makkaran kanssa, ei viiniä edes hyvällä aterialla, ei mietintämyssyä.
Mitä tehdä juhlissa, uudenvuoden aattona, vappuna?
Alkoholittomasta oluesta tulee korvike ja seurajuoma.
Seppänen kulkee uutta tietään havannoiden arkeaan uudelta kantilta.
Alkoholin osuus jokapäiväisessä elämässä on ollut yllättävän suuri.
Alkoholinkäyttökulttuuri ja siihen liittyvä alkoholiriippuvuus näkyi kaikkialla tuttavapiirissä ja ympäristössä.
Juomattomuuttaan sai selitellä kuin vakavampaakin rikosta.
Myös ravintoloiden henkilökunta teki alkoholittomuudesta usein numeron ..."ja kenelle tulikaan alkoholiton olut?!"
Seppänen itse ei olisi halunnut herättää huomiota juomavalinnallaan koettuaan miten paljon se herätti huolta.
Monissa tilaisuuksissa vaihtoehtoelämä vaati kekseliäisyyttä.
Paras alkoholittoman oluen valikoima löytyi muslimimaista.
Seppänen esittää kirjassaan lukuisia ehdotuksia alkoholipolitiikkaan liittyen.
Myös mielikuvituksella leikitään kuten "ilmainen viina koko kansalle"-ajatuksella.
Tällä ajatuksella kansalaiset saisivat tankata viinaa ilmaiseksi asemilta niin paljon kuin haluaisivat. Jokaisen oma asia olisi miten joisi, vaikka itsensä kuoliaaksi.
Vastuu olisi jokaisella itsellään.
Kirja sisältää vuoden 365 päivää.
Kalenterivuoden perinnejuhlien lisäksi elämään kuuluvat yllättävät ilot ja surut on koettava ilman etanolin tippaakaan.
Näihin uudenlaisiin onnen päiviin kannattaa tutustua Juhani Seppäsen kirjan myötä.
Minusta kirja oli mukavan tieteellinen havainnoissaan ihmisten suhtautumisesta viinattomaan läsnäolijaan.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti