Kesäkuun kukkaset

RIEMU

Juoksen alastomana aamuista polkua.

Kasteraikas ilma valuu ruumiiseeni kuin viini.

Kostea lehvä lyö minua olkapäähän.

Polun yllä lehden kärjestä

riippuu säihkyvä kastepisara.

Otan sen hypähtäen kielelleni.

Samassa tavoittaa minut Riemu.

Huuto kajahtaa metsään,

ja me juoksemme kilpaa,

Riemu ja minä,

läpi kasteisen metsän.

(Yrjö Teppo/ Multa laulaa runoja /1934)

Tuula-Liina Varis:Kilpikonna ja olkimarsalkka

ELÄMÄÄ RUNOILIJAN VAIMONA

Tuula-Liina Variksen kirja "Kilpikonna ja olkimarsalkka" kertoo vuosista 1967-1975, jolloin hän oli Pentti Saarikosken kanssa avioliitossa.
Liitto oli Varikselle toinen, Saarikoskelle neljäs.
Aviopari sai tyttären. Lapsia Saarikoskella oli ennestään neljä.
Varis toimi Kansan Uutisten toimittajana. Saarikoski taasen loi uraansa runoilijana, kirjailijana, suomentajana ja elokuvakäsikirjoittajana.

Kirja kuvaa paitsi arvostetun julkisuuden henkilön puolisona olemista, myös alkoholistin kanssa elämistä. Saarikosken luominen ja juominen kulkivat käsikädessä. Vaimon työpäivien ajan puoliso istui yleensä kantaravintolassaan, työskennellen. Saarikoski ei viihtynyt kodin yksinäisyydessä. Ravintolan pöydän ääressä hän kirjoitti vihkoonsa ajatuksiaan. Työpäivän päätyttyä vaimo nouti miehensä ravintolasta. Ajatukset siirtyivät sitten kotona kirjoituskoneella arkeille vaimon arvioitaviksi. Vaimon mielipide oli Saarikoskelle tärkeää.Kirjassa Varis tuo esille Saarikosken riippuvuuden puolisoistaan.Ilman huolehtivaa naista runoilija ei pystynyt luomaan. Ja luomisen tulokset puolestaan olivat aikanaan ja ovat edelleenkin hyvin arvostettuja.
Variksen epäsovinnainen ajatusmaailma, kiinnostus kirjallisuuteen ja tietenkin rakkaus mieheensä olivat asioita, jotka antoivat tulevaisuudenuskoa alkoholiriippuvaisen Saarikosken puolisona. Monikaan ei olisi jaksanut.
Lapsen syntyminen ei muuttanut tilannetta.
Vaimon palkka oli perheen säännöllinen ansio, jolla laskut maksettiin.

Saarikosken laajaan ystäväpiiriin kuului runsaasti viinan parissa viihtyviä, merkittävässä asemassa olevia henkilöitä. Alkoholi kuului siten luontevana osana kommunikointiin. Perhe-elämän oli mukauduttuva boheemiin yhdessäoloon.
Tuula-Liinan Variksen mitta täyttyi hiljalleen.
Ja Saarikosken vakiinnuttua, tulevan viidennen vaimonsa kanssa, Varis luovutti mielellään "äidin osan" seuraajalleen.
Varis ja Saarikoski pysyivät ystävinä avioeronsa jälkeenkin.

Pentti Saarikoski, syntynyt 1937, menehtyi maksan tuhoutumisen aiheuttamaan verenvuotoon 1983, 46-vuotiaana. Hän on haudattuna Valamon luostariin.

Laulu ikävästä merellä

Tule armaani ja kätes anna mulle
Tule armas ja sieluni vie
lämpöiseen pesään,
se on paleleva tuulien tähden,
se on pelkäävä vaarojen vuoksi,
se on lepattanut mastosta irrallaan,
riekaleina noussut pilviin
ja kaivannut,
ota suuhusi minut, pane kielesi alle,
lämmitä paleleva,
rauhoita pelkääväinen.

(Saarikoski: Runoja, 1958)

Huolehtiville vanhemmille

Hal Sirowitzin "Äiti sanoi"-runoteos on hillittömän hauska kirja.
Ei tarvitse olla runojenrakastaja lukeakseen näitä äidin ja isän neuvoja ja varoituksia lapselleen. Vanhempien tavat huolehtia liikaa ja varoitella lapsiaan loputtomiin on kärjistetty pikku tarinoiksi.
Runoissa tulee esiin myös eräs motiivi vanhempien toimimistavalle: oman maineen ja kunnian säilyttämisen tarve.
Kirjan luettuaan alkaa "jostain syystä" tarkkailla omia neuvojaan.
Suosittelen kaikille tätä runollista kasvatusherätystä!

Tässä muutama näyte "Äiti sanoi"-kirjasta:


OVEN TAKANA

Älä avaa ovea, jos kuulet jonkun
koputtavan , Äiti sanoi, ellet tiedä, kuka se on.
Se voi olla rosvo. Hän kiittää sinua siitä,
että päästit hänet sisälle, ja sitten hän ryöstää sinut.
Hän varastaa kaikki arvotavaramme ja kaiken,
mitä ei ole naulattu kiinni. Hän veisi naulatkin,
jos olisi ottanut vasaran mukaansa. Ehkä hän
sieppaa sinut. Et ole paljonkaan arvoinen,
mutta ehkä hän ei tiedä sitä ja haluaa sinusta tuhansia
dollareita. Ja meidän on pakko maksaa se hänelle, koska
tarvitsen sinut takaisin, jotta voin haukkua sinut siitä että
avasit oven.



EI ENÄÄN SYNTYMÄPÄIVIÄ


Älä huido sateenvarjolla kaupassa,
Äiti sanoi. Hyllyllä pääsi yläpuolella on kauhea määrä
spagettikastikepurkkeja,
jotka voivat pudota päällesi, ja voit kuolla.
Sitten et pääse tämäniltaisiin juhliin,
etkä huomenna keilaradalle.
Ja sen sijaan että juhlisimme syntymäpäiviäsi
limsan ja kakun kera, vietämmekin
kuolemasi muistopäivää juoden teetä ja
syöden korppuja. Emmekä isäsi ja minä voi
enää koskaan syödä spagettia, koska
jauhelihakastike muistuttaa meitä sinusta.