Pikkuiset keksinsyöjät

Kirja reggaesta ja rastaliikkeestä Jamaikalla

Tulipahan luettua, "Natty Congo Bongo" juurijuttuja Jamaikalta, erikoiskirja reggaemusiikin ja rastaliikkeen historiasta.
Kirjoittajana Kari Kosmos, joka on useaan otteeseen matkustellut tuolla reggaemusiikin todellisessa kehdossa.
Kirjassa kerrotaan syvällisesti rastoista ja reggaesta 1900-luvun alkupuolelta nykypäiviin saakka.
Teos sopii luettavaksi reggaediggareille, rastafaneille ja tietysti kaikille bändeistä, artisteista ja uskonnoista kiinnostuneille. Minä itse olen enemmän musiikkia kuuntelevaa tyyppiä, mutta luin kirjan kuitenkin mielenkiinnolla, koska kerran maailmassa on tullut käytyä Jamaikalla.
Teksti on mukavan sujuvaa ja painottuu 90 %:sti rastojen musiikkiin ja filosofiaan. Rastojen syrjintä Jamaikalla on kirjassa myös vahvasti esillä.

Pidin Kosmoksen kertomatyylistä ja neutraalista suhtautumisesta kaikkeen näkemäänsä ja kuulemaansa. Hän suhtautui asioihin mielenkiinnolla, kunnioittavasti ja ennakkoluulottomasti, mutta ei hurahtanut mihinkään mukaan.
Sivistyssanoillakin pääsee yllin kyllin vaivaamaan päätään uppoutuessaan tähän runsasantiseen historian kirjaan.

Kuten mainitsin, itsekin olen käynyt lomailemassa kyseisellä saarella.
Tunnelmat Kosmoksen kirjassa olivat kyllä kokemani mukaiset. Kirjailija oli onnistunut kuvaamaan kansan elämäntyylistä oleellisen. Rastojen syrjintää emme nähneet emmekä kuulleet edes kerrottavan siitä matkamme aikana. Johtuen tietysti lyhyestä käynnistämme.

Vuonna 1992 Helsingistä pääsi vielä suoralla lennolla Jamaikalle.
Ystäväni kanssa lensimme Montego Bayhin, josta jatkoimme bussilla Negriliin.
Hotellissamme nautimme ennen liikkeelle lähtöä asumisen hintaan kuuluneen aamiaisen. Aamiainen oli aina "amerikkalainen aamiainen". Listalla oli pari muutakin vaihtoehtoa kuten "jamaikalainen aamiainen", mutta ne olivat joka kerta "loppu". Olit sitten mihin aikaan tahansa aamiaispöydässä. Huomasimme päivien myötä, että amerikkalaisuutta ihannoitiin valtavasti.
Yhden päivän kestäneeseen vatsatautiin sairastuimme, muuten mukavassa majapaikassamme, päivälliseksi nauttimastamme luunsiruja sisältäneestä kanaruuasta. Kana oli kuulemma jauhettu luineen päivineen ruuaksi. No, eihän sen pitäisi vielä ruokamyrkytystä aiheuttaa.
Palvelualttiin hotellimme henkilökunnasta varsinkin baarimikko Tiger-Tiikeri tuli tutuksi. Greetings to Tiger!

Parin viikon aikana totesimme oikeaksi väitteen, että "jokainen jamaikalainen on yrittäjä". Kauppiaita riitti ja kaupattavaa hedelmistä ihon rasvaukseen.
Köyhä saarelainen saattoi tienata mukavat ansiot monenlaisella kaupustelulla. Turismi oli mielestäni elinehto paikallisväestölle ja asukkaat kohtelivat meitä siksi kuin kukkaa kämmenellä.
Jokaisen oma asia oli tuliko huijatuksi.
Mehän olimme paikallisiin nähden rikkaita ulkomaalaisia.
Meitä varten olivat vartioidut ostoskeskukset, vartioidut hotellit sekä luksusluokan harrastusmahdollisuudet.
Valuutanvaihtoon, USA:n dollareita Jamaikan dollareiksi, oli mahdollisuus missä vain.
Kaupoissa vaihtorahakolikot sai yleensä karamelleinä.
Tavarat ja palvelut olivat meille halpoja. Poikkeuksena turisteja ja paikallisia rikkaita varten maahantuodut amerikkalaiset vaatteet ja kengät.




Tavallisen kansan asunto oli mökki, jossa asui isokin perhe. Vierailimme eräässä. Saapuessamme talon vanhin, iso-isä paistoi pihanuotiolla kananruipeloa perheelleen, johon kuului hänen lisäkseen poika, tämän vaimo ja heidän kolme lastaan. Lapsista yksi kantoi nähtäväksemme pattereilla toimivan kasettinauhurin. Muuta tekniikkaa ei taloudessa ollutkaan. Lasten isä (kuvassa alla) toimi epävirallisena oppaanamme viidakkomökille. Miehen vaimo oli päivisin ansiotyössä.Paikallisia koteja


Jamaikalaiset naiset hätkähdyttivät kauneudellaan ja tyylikkyydellään. Ihmettelimme vastakohtaisuutta, kun kurjista mökeistä lähti upearyhtinen nainen tyylikkäässä jakkupuvussa töihin. Kerrankin melkein jäimme tuijottamaan asioidessamme vajaa muistuttavassa postitoimistossa , kun tiskin taakse ilmestyi palvelemaan vähintään itse Miss Maailma.

Väkivaltaa emme kohdanneet emmekä nähneet.
Kukko herätti aamuisin kiekumalla. Ihmiset lauleskelivat kulkiessaan ja olivat ystävällisiä.
Meitä tervehdittiin iloisesti rastatervehdyksellä (nyrkki asetetaan vastakkain tervehdittävän kanssa ja sen jälkeen nyrkki nostetaan sydämelle) heti ensimmäisen päivän jälkeen.
Bussimatkat lähikaupunkiinkin sujuivat rennosti, vaikka bussi maan tavan mukaan ahdettiin niin täyteen kuin suinkin. Sitten mentiin niin lujaa kuin autosta sai irti.





Rastafarien taidetta


Rantojen liepeillä oli aidattuja "sekoilualueita", joissa porukka näytti olevan muissa maailmoissa nautittuaan sekä juoden että syöden alueiden antimia.
Alla erään baarin mainos.
Bob Marley-patsas postikortissa. Marleyn syntymäpäivän muistobileet osuivat käyntiaikaamme.





Bob Marley T-paidan ostin kyseisellä reissulla. Paksu, puuvillainen paita on vieläkin hyvässä kunnossa.
Jamaikan tunnelmista voi nauttia alla olevien Kari Kosmoksen kirjassa myös mainittujen, Oh Yeah, niin ihanien kappaleiden myötä.
YouTube - Anthony B - The System (Blaze Riddim)
YouTube - Glen Washington - Jah Glory (Fade Away Riddim)
YouTube - AUGUSTUS PABLO JAVA LIVE 1986
YouTube - Sizzla - Be strong
YouTube - Bounty Killer - Ending Of Dem Road (August 2009)

Huolehtiville vanhemmille

Hal Sirowitzin "Äiti sanoi"-runoteos on hillittömän hauska kirja.
Ei tarvitse olla runojenrakastaja lukeakseen näitä äidin ja isän neuvoja ja varoituksia lapselleen. Vanhempien tavat huolehtia liikaa ja varoitella lapsiaan loputtomiin on kärjistetty pikku tarinoiksi.
Runoissa tulee esiin myös eräs motiivi vanhempien toimimistavalle: oman maineen ja kunnian säilyttämisen tarve.
Kirjan luettuaan alkaa "jostain syystä" tarkkailla omia neuvojaan.
Suosittelen kaikille tätä runollista kasvatusherätystä!

Tässä muutama näyte "Äiti sanoi"-kirjasta:


OVEN TAKANA

Älä avaa ovea, jos kuulet jonkun
koputtavan , Äiti sanoi, ellet tiedä, kuka se on.
Se voi olla rosvo. Hän kiittää sinua siitä,
että päästit hänet sisälle, ja sitten hän ryöstää sinut.
Hän varastaa kaikki arvotavaramme ja kaiken,
mitä ei ole naulattu kiinni. Hän veisi naulatkin,
jos olisi ottanut vasaran mukaansa. Ehkä hän
sieppaa sinut. Et ole paljonkaan arvoinen,
mutta ehkä hän ei tiedä sitä ja haluaa sinusta tuhansia
dollareita. Ja meidän on pakko maksaa se hänelle, koska
tarvitsen sinut takaisin, jotta voin haukkua sinut siitä että
avasit oven.



EI ENÄÄN SYNTYMÄPÄIVIÄ


Älä huido sateenvarjolla kaupassa,
Äiti sanoi. Hyllyllä pääsi yläpuolella on kauhea määrä
spagettikastikepurkkeja,
jotka voivat pudota päällesi, ja voit kuolla.
Sitten et pääse tämäniltaisiin juhliin,
etkä huomenna keilaradalle.
Ja sen sijaan että juhlisimme syntymäpäiviäsi
limsan ja kakun kera, vietämmekin
kuolemasi muistopäivää juoden teetä ja
syöden korppuja. Emmekä isäsi ja minä voi
enää koskaan syödä spagettia, koska
jauhelihakastike muistuttaa meitä sinusta.