Miina Supinen: Liha tottelee kuria

Miina Supisen raikas esikoiskirja "Liha tottelee kuria" (2007) kertoo Silolan viisihenkisestä perheestä, jonka jäsenet, kaikesta huolimatta ja kaiken lisäksi, rakastavat toisiaan niin kuin perheenjäsenten kuuluukin.

Pelagia, neljävuotias samettieläinkokoelman omistaja.
..."Katriinalla oli äkkiä kovin ikävä tyttöään, kun hän näki Pelagian naulakolla, hän juoksi lapsen luo ja polvistui halaamaan.
Kotimatkalla hän kantoi Pelagiaa reppuselässä ja pysähteli kertomaan puiden ja kasvien nimiä.
Tytär kertoi, että päiväkodissa oli ollut kuoroharjoitukset.
Parhaat lapset pääsivät Tallinnaan esiintymään, mutta vielä ei oltu päätetty, ketkä olivat parhaita lapsia.
"Sinä olet paras lapsi", Katriina sanoi.
"Vielä ei ole päätetty", Pelagia painotti.
"Minulle sinä olet paras lapsi."...

Silmu, ylipainoinen nuori mies, joka päättää kasvattaa lihasmassaa.
..."Läski poika muistutti psykologian opiskelijaa, joka oli ollut opintokäynnillä vankimielisairaalassa ja jäänyt vahingossa seurueesta lukkojen taakse.
Nyt hän yritti kävellä ringissä murhaajien kanssa ja esittää, että hänkin oli murhaaja, ei tässä mitään, murhaaja oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kävelemässä ympyrää, mutta tietäen itsekin, että teeskentely ei voisi mennä läpi kovin pitkään ja kohta olisi hysteeristen kyynelten ja kylkiluiden väliin työntyvän teräksen aika."...

Astra, tytär, ennakkoluuloton ajattelija ja etsijä.
..."Jos ei ole ollut hillon vanki teinivuosinaan, vaan syönyt lihaa ja pottua ja porkkanaraastetta, tämmöistä tavallista, saa kivan poikakaverin ja harrastaa sen kanssa tavallista ja estotonta seksiä.
Mutta jos on ollut hillonsyöjä, tulee vähän nymfomaaniseksi ja perverssiksi, ja haluaa jatkuvasti kuritusta.
Nyt puhutaan siis naisista, tarkemmin sanottuna Astrasta."...

Isä Launo, kapellimestari.
..."Kaikilla Launo Silolan työtovereilla oli puolisoina hämmästyttävän kamalia ihmisiä. Näiden lapsetkin olivat oudon kamalia.
Työtoverit eivät kertoneet Launolle perhehuoliaan, mutta perhehelvetit kantautuivat hänen korviinsa kahvitunnilla..."
..."Hänen oma kahvinsa oli Paris Brutalea, joka maistui paholaismaisen vahvalta.
Hän liuotti kupilliseen kaksi sokeripalaa.
Kun markkinoille oli tullut ruskeita sokeripaloja, hän oli kokeillut niitä ja siirtynyt niihin. Launo ajatteli, että hänen pieni kahvikuppinsa sisälsi Brasilian öisen viidakon huohotusta.
Se oli samaa huohotusta ja läähätystä, jota oli lautasten välissä hetkeä ennen kuin ne lyötiin yhteen."...

Äiti Katriina, sisustussuunittelija.
..."Katriina teki loppusilauksen ennen toimittajan tuloa.
Hän osti kotimatkalla yrttejä ja tunki ne pieniin saviruukkuihin keittiön ikkunalle.
Hän leipoi yrttileivän, viipaloi sitä keittiön pöydälle ja jätti muruset näin ja noin.
Hän siirsi lehtihyllyssä kulttuurilehdet ja taidelehdet ja poliittiset lehdet näkösälle ja moukkamaiset lehdet alle.
Hän vilkaisi näkyvillä paikoilla olevat kirjat läpi ja mietti hetken Tappajahain kohdalla, mutta jätti sen.
Lopuksi hän sotki tilan kiinnostavilla tavaroilla .
"Katriina Silolan kodissa näkyvät elämisen ja rakkauden jäljet", hän ajatteli."...

Pelagia, Silmu, Astra, Launo ja Katriina avautuvat kirjassa syvällisesti, persoonina.
Jokaisen mieli ja ruumis toteuttavat vahvasti omaa elämäänsä.
Unohtamatta kuitenkaan heitä yhdistävää tekijää: kotia.
"Liha tottelee kuria" on rajoja rikkova esikoinen, realistinen, mutta samalla ihanasti hullu kirja.