Osmo Soininvaara:Fillarilla Nizzaan

MATKAAN!

Osmo Soininvaaran kirja, parin vuoden takaisesta pyöräilymatkasta Tallinnasta Nizzaan, on päiväkirjatyyppinen matkakertomus. Soininvaara piti koko matkansa ajan kommunikaattorillaan blogia Helsingin Sanomissa, ja tämä kirja on tehty blogin pohjalta.
Matka etenee noin 100 kilometriä päivässä (huh huh). Pyöräiltävää on noin 3000 km:n matka 30:ssa päivässä.
Blogia pidetään päivittäin. Lukijana eläydyin matkaan ja nautin pyöräilyfiiliksestä.
Tänään helteessä ajaessani ajattelin kyllä Soininvaaraa 30:n asteen lämmössä ja hänen lausettaan: "Helteessä pyöräilemiseenkin tottuu."Soininvaara kuvaa pyöräreittejään ja maisemia pieniä vivahteita unohtamatta..."Päivän erikoisuuksiin kuului urbaani käki, joka istui puhelinjohdolla kukkumassa".

Hotellien ja aterioiden nautinnot! Ah, pitkän pyöräilysession jälkeen. Niihin yhtyy hiukan-pyöräilevä-lukijakin, joka rojahtaisi hotelliin vastaanvaanlaisesta reissusta nääntyneenä.

Soininvaara tarkastelee kaikkea silmiinsattuvaa hyvin laajakatseisesti, verraten ja pohtien. Kannaottoja ympäristöstä... "Mistä johtuu, että vuorilaaksoissa ihmiset huolehtivat rakennetun ympäristön kauneudesta esimerkillisesti, mutta laakeilla pelloilla on kuin kulkisi romuvaraston ulkoilmanäyttelyssä? Mihin katoaa vuorten väistyessä kyky ja halu pitää yllä kaunista ympäristöä? Johtuuko se siitä, että vuoristossa luonto on niin kaunista, ettei sitä kehtaa pilata rumilla rakennuksilla?"

...ja parannusehdotuksia, historiaa, hauskoja sattumuksia. Monenlaista sisältyy kuukauden ajopäiviin. Tilannehuumoria on toteamus erään kommelluksen jälkeen "...en kuitenkaan repinyt pyöräilyshortsejani tapahtuman johdosta..."

Kirjassa kiitetään keski-eurooppalaisten arvostamaa pyöräilykulttuuria ja heidän luomiaan hyviä palveluja (ruoka ja majoitus) pyöräilyreittien varsille. Vertailukohteena on pyöräiljän vähäinen arvostus Suomessa ja pyöräilyreittien huono palvelutaso.

Pyöräilyreissua suunnitteleville ja muillekin kiinnostuneille, on kirjassa luvut varusteista ja reittisuunnittelusta. "Jälkiviisautta"-luvussa taas puidaan, kokemuksen kautta, tehtyjä virheitä ja puutteita matkatavaroissa.

"Parasta oli seikkailu- se, ettei reitti ollut ennalta määrätty eikä huoltoauto seurannut takana siltä varalta, että jokin menisi vikaan."