Matti Riekin loistava kirja suomalaisesta metallibändi Sentencedistä
"Täältä pohjoiseen - Sentencedin tarina" julkaistiin 2014.
Kirja kertoo bändin elämänkerran eli vuodet 1989 - 2005.
Kirja oli tosi mielenkiintoinen alusta loppuun (262 s).
Monet lukemani musiikalliset muistelmat ovat olleet hyviä kirjoja, mutta harva näin hauska.
Tarina alkaa Sentencedin jäsenten teiniajoista ja bändin perustamisesta, käy läpi vaellusvuodet levytyksineen ja päättyy Sentencedin hautaamiseen.
Oman mukavan erityispiirteen tekstiin luo bändin jäsenten haastatteluissa murre - se on pehmeä vastakohta biisien - yleensä englanninkielisille, synkille, kuolemaahenkiville sanoituksille.
Murre muistuttaa artistien kasvuympäristöstä ja sisäisestä minästä, joka herkistyy entisestään bändin hurjan imagon sisällä.
Kiertuelämä oli rankkaa ja vei bändin pikkuhiljaa päätepistettä kohti.
Sitä tuskaa kuuntelija ja katsoja vaan ei tajunnut.
Sentenced julkaisi paljon levyjä, jotka kipusivat heti myyntilistojen kärkeen.
Bändi kiersi keikoilla ympäriinsä Euroopassa ja Amerikassa.
Ja omasi huomattavan fanimäärän.
Tulevaisuus näytti suosion puolesta vihreää valoa - vielä mahtavampi menestys oli mahdollista.
Mutta Sentenced päätti lopettaa 2005.
Matti Riekin kirja kertoo Sentecedin tarinan perinpohjaisesti tunnelmaa kuvaavin valokuvin höystettynä.
"... Se, että bändille kehittyi maine paljon ryyppäävinä, mustiin pukeutuneina tuppisuina perustui siihen, että bändi ryyppäsi paljon, tykkäsi pukeutua mustiin eikä lätissyt turhia. Ei mihinkään muuhun..."
Blogissani olevia muita musiikkiin liittyviä
kirja-arviointeja:
"Värssyjä sieltä ja täältä - Hiski Salomaan elämä ja laulut" on Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen elämänkertateos (2011) kuplettilaulaja Hiski Salomaasta.
Hiskias Möttö syntyi 1891 Kangasniemellä
räätäliäidin aviottomana lapsena.
Hiskiaksen isä oli samassa pihapiirissä asuva Hiskiaksen tädin puoliso.
Elämä oli aineellisesti köyhää.
Äidin räätälintöissä mukana kiertäessään Hiskias oppi ompelun taidon ja omat laulelmat syntyivät työn ohella kuin itsekseen.
Äidin kuoleman jälkeen Hiskias päätti jättää Kangasniemen
ja lähti 19-vuotiaana useiden muiden suomalaisten nuorten tavoin siirtolaiseksi Amerikkaan vauraamman elämän toivossa.
Kotikonnuilla piipahteneet siirtolaiset olivat
kannustava esimerkki;lähteä kannatti.
Amerikkaan saapuessaan Hiskias Möttö oli jo muuttanut
Amerikassa Hiski elätti itseään sekä räätälintöillä muiden palveluksessa että itsenäisenä yrittäjänä.
Vaimo Ainikin löytyi siirtolaisten joukosta.
Yhdessä pariskunta kokeili myös ravintola-alaa ja kanalanhoitoa.
Suomalaisten siirtolaisten tiiviillä yhteisöllä oli tapana juhlia haaleissa, joissa myös Hiski
sai mainetta kantaaottavine kupletteineen.
Hiski levytti 18 lauluaan Columbiayhtiölle 1920- ja 1930 luvuilla.
Ensimmäinen levytys oli Tiskarin polkka 1927.
Alla oleva Vanhanpiijan polkka levytettiin 1928.
Hiski Salomaa kuoli New Yorkissa 1957 66-vuotiaana ja on haudattu Suomeen Vehmaalle vaimonsa kotipitäjään.
Hiskin syntymäpaikkakunnalla Kangasniemellä
on taiteilijan muistomerkki.
"Värssyjä sieltä ja täältä - Hiski Salomaan elämä ja laulut"- elämänkertateos (397 sivua)
on perusteellinen dokumentti kupletisti Hiski Salomaasta.
Tekijät ovat todella antaumuksella paneutuneet Hiskin elämään.
Kirjassa musiikki on mielenkiintoisen elämäntarinakerronnan rinnalla kuitenkin pääasia.
Jokaisen kuplettilaulun syntyhistoriasta kerrotaan se mitä tiedetään - ja paljonhan tekijät ovat selvittäneet - kappaleiden analysointi on kiitettävää ja perusteellisen innokasta!
Kuplettien sanoman ymmärtämiseksi valotetaan kappaleiden syntyajan amerikkalaista elämänmenoa.
Salomaan kupleteissa onkin vahva yhteiskunnallinen sanoma;
ne olivat aikansa "protestilauluja".
Sanoituksia myös "suomennetaan",
koska amerikansuomalaiset puhuivat fingliskaa,
Fingliskasta hyvinä esimerkkinä olivat Suomessa tuohon aikaan lähes tuntemattomat hot togsit ja aiskriimi.
Kirjassa on valokuvia, joista ei voi olla huomaamatta;
Hiskias Möttö vaurastui Amerikassa ja on mahtanut tehdä
"maailman miehen" vaikutuksen Suomessa käydessään.
Hiski oli kuitenkin luonteeltaan leppoisa kansantaiteilija koko ikänsä.
Antoisa teos.
Ja nautintoa voi pitkittää kuuntelemalla Hiski Salomaan kappaleita.