Jarmo Stoor: Sieluhäkki ja Motelli

           

Jarmo Stoorin Sieluhäkki ( 2013) on tositapahtumiin pohjautuva romaani Tarmosta. 

Tarmo syntyy 1960-luvulla Pohjois-Suomen köyhyyteen.

Perheen isä on työtön tuurijuoppo ja äiti traumatisoitunut huolehtija.

   Sieluhäkki on koskettava, herkkä teos.

 Siinä eteerisyys ja realismi kulkevat käsi kädessä alusta loppuun. 

Sieluhäkki on myös harvinaisen tarkka kuvaus pojan ajatus- ja mielikuvitusmaailmasta.

Teos sopii esimerkkiteokseksi lapsen sielunelämän kuvauksesta kirjallisuudessa.

Lukiessa ymmärtää, mistä selviämisen voiman voi ammentaa.

Motelli (2015) on täysin erilainen kirja kuin Sieluhäkki.

Kirjaa aloittaessani ajattelin, että lieköhän aihe kovin kiinnostava...

Mutta mitä vielä.

Motelli oli elämys!

Kirjailija Jarmo Stoor oli jättänyt vanhat, kuluneet fraasit pois ja tarjosi uutta, hurjaa motellielämää.

Ennalta arvaamattomia tapahtumia riitti ja  hillitön meno jatkui yllätyksellisenä.

Mielenkiinto säilyi koko kirjan ajan.

Ja lukijallakin oli hauskaa.

Näistä kahdesta kirjasta Sieluhäkki kannattaa lukea ensin, vaikkeivat kirjat liitykään toisiinsa.
Mutta joitakin yksityiskohtia ymmärtää paremmin Motellia lukiessa...