Värssyjä sieltä ja täältä - Hiski Salomaan elämä ja laulut

"Värssyjä sieltä ja täältä  - Hiski Salomaan elämä ja laulut" on  Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen  elämänkertateos (2011) kuplettilaulaja Hiski Salomaasta.

Hiskias Möttö syntyi 1891 Kangasniemellä 

räätäliäidin aviottomana lapsena.

Hiskiaksen isä oli samassa pihapiirissä asuva Hiskiaksen tädin puoliso.

Elämä oli aineellisesti köyhää. 

Äidin räätälintöissä mukana kiertäessään Hiskias oppi ompelun taidon ja omat laulelmat syntyivät työn ohella kuin itsekseen.

Äidin kuoleman jälkeen Hiskias päätti jättää Kangasniemen 

ja lähti 19-vuotiaana useiden muiden suomalaisten nuorten tavoin siirtolaiseksi  Amerikkaan vauraamman elämän toivossa.

Kotikonnuilla piipahteneet siirtolaiset olivat 

kannustava esimerkki;lähteä kannatti.

Amerikkaan saapuessaan Hiskias Möttö oli jo muuttanut 

sukunimensä Mötön helpompin lausuttavaksi Salomaaksi. 

Nimen muuttaminen oli suomalaisille tavallista.

Amerikassa Hiski elätti itseään sekä räätälintöillä muiden palveluksessa että itsenäisenä yrittäjänä.

Vaimo Ainikin löytyi siirtolaisten joukosta.

Yhdessä pariskunta kokeili myös ravintola-alaa ja kanalanhoitoa.

Suomalaisten siirtolaisten tiiviillä yhteisöllä oli tapana  juhlia haaleissa, joissa myös Hiski

sai mainetta kantaaottavine kupletteineen.

Hiski levytti 18 lauluaan Columbiayhtiölle 1920- ja 1930 luvuilla.

Ensimmäinen levytys oli Tiskarin polkka 1927.

Alla oleva Vanhanpiijan polkka levytettiin 1928.

Hiski Salomaa kuoli New Yorkissa 1957 66-vuotiaana ja on haudattu Suomeen Vehmaalle vaimonsa kotipitäjään. 

Hiskin syntymäpaikkakunnalla Kangasniemellä 

on taiteilijan muistomerkki.

"Värssyjä sieltä ja täältä - Hiski Salomaan elämä ja laulut"- elämänkertateos (397 sivua) 

on perusteellinen dokumentti kupletisti Hiski Salomaasta.

Tekijät ovat todella antaumuksella paneutuneet  Hiskin elämään.

Kirjassa musiikki on mielenkiintoisen elämäntarinakerronnan rinnalla kuitenkin pääasia.

 Jokaisen kuplettilaulun syntyhistoriasta kerrotaan se mitä tiedetään - ja paljonhan tekijät ovat selvittäneet - kappaleiden analysointi on kiitettävää ja perusteellisen innokasta!

Kuplettien sanoman ymmärtämiseksi valotetaan kappaleiden syntyajan amerikkalaista elämänmenoa. 

Salomaan kupleteissa onkin vahva yhteiskunnallinen sanoma;

ne olivat aikansa "protestilauluja".

Sanoituksia myös "suomennetaan", 

koska amerikansuomalaiset puhuivat fingliskaa,

Fingliskasta hyvinä esimerkkinä olivat  Suomessa tuohon aikaan lähes tuntemattomat hot togsit ja aiskriimi.

Kirjassa on valokuvia, joista ei voi olla huomaamatta;

Hiskias Möttö vaurastui Amerikassa ja on mahtanut tehdä

"maailman miehen" vaikutuksen Suomessa käydessään.

Hiski oli kuitenkin luonteeltaan leppoisa kansantaiteilija koko ikänsä.

Antoisa teos.

 Ja nautintoa voi pitkittää kuuntelemalla Hiski Salomaan kappaleita.

Dahlmannin paartit levytetty 1929.