"...Haluamme olla huolettomia kuin kulkurit, joiden silmien edessä leijuu uusi seikkailu ja joiden sydämessä on varmuus siitä, että tämä seikkailu kannattaa kokea..."
Kaksi reippaasti yli viisikymppistä suomalaista toimittajanaista päätti toteuttaa yhdessä unelmansa vaeltaa noin 800 km pitkän pyhiinvaellusreitin Pyhän Jaakon polun.
Pyhän Jaakon polku alkaa Ranskan puolelta St. Jean-Pied de Portista ja päättyy Espanjan pohjoisosassa, lähellä Atlantin valtamerta, Santioga de Compostelaan.
Tämän ikivanhan pyhiinvaellusreitin, Caminon, kulkeminen päästä päähän on paitsi henkinen myös ruumiillinen koettelemus.
Pyhiinvaellusreitin "suorittamisesta" saa Santioga de Compostelassa todistuksen.
Todistuksen saamiseksi riittää kylläkin kun vaeltaa vähintään 100 km juuri ennen päätepistettä.
Perusterveet naiset päättivät kulkea polun itselleen sopivalla, miellyttävällä tavalla, neljässä osassa, eri vuosina.
Tarkoituksena oli tarpoa etukäteissuunnitelman mukaan paikasta toiseen tietyn, erittäin joustavan aikataulun puitteissa.
Ja nauttia kokemuksesta!
Tarpeen vaatiessa turvauduttaisiin bussiin tai taxiin - mitä sitä itseään liikaa rasittamaan - Pyhän Jaakon polun varrella on runsaasti muistomerkkejä reitillä menehtyneistä.
Naiset tekivätkin matkat 2007, 2009, 2010 ja 2011 ja julkaisivat pyhiinvaelluksestaan kirjan 2012.
Kirjan tarkoituksena on paitsi kertoa omakohtainen kokemus legendaarisesta vaellusreitistä, myös kannustaa jokaista toteuttamaan unelmansa omalla tavallaan, itselleen sopivalla.
"TÄTINÄ TAIPALEELLA..." on suorapuheinen, kultturelli mutta hienostelematon vaellustarina, "ruohonjuuritason elämää-kokeilu"- teos.
Hauskaa luettavaa!
Kirjassa on myös valokuvaliite ja ohjeita tuleville reissaajille.
"...Reippaat viisi kilometriä kuljettuamme olemme Larrasoanassa.
Päätämme olla pysähtymättä.
Mikä on ehkä virhe.
Olisimme voineet syödä kunnon lounaan ja kerätä voimia rankkaa nousua varten ja samalla välttää kuumimman keskipäivän vaelluksen.
Jatkamme kuitenkin mäkeä ylös,sillä tienvierikyltin mukaan 500 metrin päässä on kahden tähden hotelli.
Arvelemme, että siellä on myös ravintola tai baari.
Ei.
Lähin on viidentoista kilometrin päässä Arressa.
Leiriydymme syömään eväitä vuoristoniitylle.
Paikka kukkivien puiden varjossa on ihana, vaikka eväät eivät vastaakaan kunnon ateriaa.
Riisumme kengät.
Bellikset täplittävät nurmikkoa.
Jostain kuuluu lehmänkellojen kalkatusta.
Peregrinoja kulkee ohi ylempänä polulla hiljaa jutellen.
Päivä käy yhä korkeammaksi.
Ja kuumemmaksi..."
Paulo Coelhon "Pyhiinvaellus" (1987) (suomeksi 2006) on monen Pyhän Jaakobin tien, Pyhän Jaakon polun vaeltajan innoituksen lähde.
Linkki kirjaan blogissani
SATEENVARJOTON: Paulo Coelho "Pyhiinvaellus"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti